Olen kirjoittanut tämän tekstin jo maaliskuussa mutten näemmä muistanut julkaista.
Ihmisten odotukset niin dominoivia kuin submissiivisiakin kohtaan on ollut vilkkaan keskustelun lähde BDSM baari foorumilla ja blogeissa. Suurin osa näistä keskusteluista on aiheuttanut itselläni ärsytystä ja minulla meni pitkään miettiä miksi, kunnes fetlifessä ollut teksti kolahti kunnolla.
Seuraava teksti on puhtaasti näiden kirjoitusten herättämän reaktion ja mielipiteen purkua.
Ihmisillä on mielikuvia mitä ihmiset yhdistävät termeihin. Mielikuva termistä auto perustuu varsin paljon meidän arkielämämme kokemuksiin autojen kanssa ja mainontaan. Mielikuva termistä submissiivinen voi perustua täysin fiktioon koska riittävästi muita vertailukohtia ei ole, tai ne ovat aiemman mielikuvan värittämiä.
Dominoivan pitäisi aina ola määrätietoinen. Osata lukea toisen ajatukset että pystyy juuri sopivan rajusti kohtelemaan. On 100% tilanteen herra kokoajan, myös pyytäessään lisää vessapaperia kun rulla on tyhjä ja istuu pöntöllä.
Submissiivinen on aina nöyrä. Innostuu kaikesta ja onnistuu ilmaisemaan kaikkia hienoja ideoita mitä haluaisi tehdä, sanomatta ääneen ettei kyseenalaista toisen auktoriteettia. Koskaan ei ole ongelmia kestää toisen tuottamaa kipua ja aina on valmis palvelemaan seksuaalisesti.
Kaikki tietävät miten kaukana todellisuudesta mielikuvat ovat, silti yllättävän monelle todellisuuden kohtaaminen tuntuu olevan vaikeaa ja aiheuttavan itsensä kyseenalaistamista. BDSM harjoittamisessa tärkeintä on jännite, se tunnelma mikä syntyy hetkessä ja joka ohjaa sitä miten toisen tekoja tulkitsemme ja miten niihin reagoimme. Tämän jännitteen luomisessa nämä mielikuvat ovat olennaisessa osassa mikä selittänee niiden tärkeyttä, vaikka suoranaisesti ei roolileikeistä olisikaan puhe.
Ongelmalliseksi homma menee kun aletaan näihin mielikuviin vertaamaan itseään tai toista. Ilman että tiedostetaan että mielikuvilla ei itsellään ole arvoa: Ihmisillä ja vuorovaikutuksella on.
lauantai 19. heinäkuuta 2014
Kevät meni kesä tuli: Miksi hiljaista
En ole kirjoittanut nyt toviin, joka on johtunut kiireestä. Keväällä oli 4 eri pääsykokeet niin niiden lukeminen kävi sen verran raskaaksi ettei oikein BDSM ehtinyt mielessä käymään kovin usein ja sen ajan käytti ennemmin tekemiseen kuin kirjoittamiseen. Kokeiden jälkeen aika onkin mennyt nyt kk tässä levätessä ja yrittäen tottua taas elämään.
Joitain kertoja on tullut nyt kokoonnuttua uudella miittiporukalla joka on sävyltään aika erilainen kuin aiemmat olemassa olevat. Enemmän aihepiirin keskustelua ja miittien ulkopuolellakin taitaa väki enemmän olla tekemisissä toistensa kanssa. Muutenkin henki ollut melko tiivis. Siksi ei itselle ollut kynnys ehdottaa puistopiknikkiä ja sidostelua siihen lomaan.
Ihmeen kaupalla sain paikalle jopa I jaksamaan vaikka I ei pahemmin miiteistä välitä. Tein I melko simppelin perus sidonnan mukaani ottamilla köysillä ja muutamat ihmiset seurailivat sitä ja muuta vilkaisi paria sitomiseen liittyvää fiksumpaa kirjaani mitä olin napannut mukaan pienestä pervolainakirjastostani. Tämän jälkeen eräs mieshenkilö ilmoittautui vapaaehtoiseen ja tuli hieman testattua puiden käyttöä apuna. Kun ei sido miehiä toviin ehtii unohtaa miten paljon enemmän köyttä menee isokokoiseen mieheen kuin hoikkaan naiseen. Myöhemmin vielä autoin yhtä pariskuntaa sidostelussa ja yritin hieman opettaa omaa tapaani hahmottaa itse sidontoja.
En ollut pohtinut omaa suhtautumistani tähän ideaan tarpeeksi tarkasti. Koska kun aloin I laittamaan pakettiin, rupesivat ihmiset seuraamaan lähempää joka oli reaktio jota en ollut tajunnut olettaa. Veikkasin että väki ehkä itse sidostelisi tai sitten muuten jatkaisi vain sosialisointia. Nyt sen sijaan että minulla olisi ollut vain käsillä tekemisissä oli yleisöä joka hieman jopa oletti että olisi mahtunut näkemään lähempää työskentelyä. Pieni hetki alussa meni omaa orientaatiotani muuttaa hieman enemmän esittelynsuuntaan, koska se poikkesi niin paljon alkuperäisestä ajatuksestani. Toiseksi ongelmaksi huomasin yritykseni auttaa tätä pariskuntaa.
Ensimmäisen paketin maltoin neuvoa vielä melkopitkälti asioita ohjeistaen, kun illan toista pakettia ruvettiin vääntämään se meni enemmän demostraatioksi missä minä paketoin ja toinen seuraa vierestä. Minulla vain ei oikein sovi sellainen vierestä ohjaaminen ilman että itse teen samalla koska tuntuu pahalta ruveta toista pysäyttämään ohjatakseni tarkemmin erisuuntaa sidontaa kun en preferoi että sitominen on kovin millilleen tietyllä tavalla menevää vaan tärkeintä on sidonnan toimivuus. Siksi pitäisi aina olla itsellä paketti mistä selitän ja hidastan samalla kun teen. Oli omituista huomata miten iso ongelmalla itselle oli se etten ole nyt säännöllisesti ehtinyt sidostelemaan tai pidemmän kaavan mukaan, olisi varmaan voinut sidostella jos uhria olisi ollut vaikka koko illan/yön.
Ongelmista huolimatta oli sinänsä antoisa miitti, oli hauskaa sidoksia noinkin paljon ja ennakkoon suunnittelemattomia paketteja ja toisaalta vähän herätellä ja käydä keskustelua miksi sitoo, millä sävyllä jne. Sai hieman keskustelua siitä millaisia sävyjä voi ihan sillä miten itse sitomista tekee välittyä. Tuli myös tutustuttua vähän paremmin tähän pariskuntaankin jotka vaikuttavat oikein mukavilta ja fiksuilta, ja joissain asioissa hieman samaan sävyyn ajattelevilta mikä oli taas vaihteeksi positiivinen yllätys kun aina välistä tuntuu että samaan tapaan miten itse BDSM suhtautuu melko harva.
Tuon porukan kanssa suurin haaste keskustelun herättelemisen suhteen on se että porukasta suuri osa on melko alkutaipaleella vielä uppoutumistaan BDSM mailmaan joten ei vielä ole muodostunut ehkä yhtä selkeitä näkemyksiä asioista kuin itselleni ja toisaalta vielä pieni sellainen arkuus juuri samasta syystä. Sinänsä positiivista vaihtelua nähdä se porukan innostuneisuus aihepiiristä kun aina välistä tuntuu että osa BDSM harjoittajista on jumittunut siihen ja muodostunut pakkopullaa joka vastaa launtaisin saunan ja lotonjälkeen panemista, kiinnosti oikeasti tai ei.
Itsellä kiinnostus BDSM kuten kaikkea kohtaa menee jonkinlaisissa kausissa, välistä on hiljaisempaa kun on stressiä ja kiirettä, mikä oman pienen kitkansa aiheuttaa kun elää käytännössä 24/7 suhteessa. Onneksi olen itsekkin oppinut katkaisemaan sen stressikierteen paremmin ja toisaalta I ymmärtämään että jos meillä on 1kk hiljaisempi jakso niin ei se loputtomiin jatku ja ei tarvitse alkaa stressata suhteen tuhosta ja muuttumisesta normaaliksi parisuhteeksi.
Toivottavasti nyt tätäkin blogia ehtii ja jaksaa paremmin kirjoitella. Huomaa kyllä että ihmisten kanssa ihan kasvokkain tapaaminen ja aihepiiristä puhuminen virkistää itseä.
Joitain kertoja on tullut nyt kokoonnuttua uudella miittiporukalla joka on sävyltään aika erilainen kuin aiemmat olemassa olevat. Enemmän aihepiirin keskustelua ja miittien ulkopuolellakin taitaa väki enemmän olla tekemisissä toistensa kanssa. Muutenkin henki ollut melko tiivis. Siksi ei itselle ollut kynnys ehdottaa puistopiknikkiä ja sidostelua siihen lomaan.
Ihmeen kaupalla sain paikalle jopa I jaksamaan vaikka I ei pahemmin miiteistä välitä. Tein I melko simppelin perus sidonnan mukaani ottamilla köysillä ja muutamat ihmiset seurailivat sitä ja muuta vilkaisi paria sitomiseen liittyvää fiksumpaa kirjaani mitä olin napannut mukaan pienestä pervolainakirjastostani. Tämän jälkeen eräs mieshenkilö ilmoittautui vapaaehtoiseen ja tuli hieman testattua puiden käyttöä apuna. Kun ei sido miehiä toviin ehtii unohtaa miten paljon enemmän köyttä menee isokokoiseen mieheen kuin hoikkaan naiseen. Myöhemmin vielä autoin yhtä pariskuntaa sidostelussa ja yritin hieman opettaa omaa tapaani hahmottaa itse sidontoja.
En ollut pohtinut omaa suhtautumistani tähän ideaan tarpeeksi tarkasti. Koska kun aloin I laittamaan pakettiin, rupesivat ihmiset seuraamaan lähempää joka oli reaktio jota en ollut tajunnut olettaa. Veikkasin että väki ehkä itse sidostelisi tai sitten muuten jatkaisi vain sosialisointia. Nyt sen sijaan että minulla olisi ollut vain käsillä tekemisissä oli yleisöä joka hieman jopa oletti että olisi mahtunut näkemään lähempää työskentelyä. Pieni hetki alussa meni omaa orientaatiotani muuttaa hieman enemmän esittelynsuuntaan, koska se poikkesi niin paljon alkuperäisestä ajatuksestani. Toiseksi ongelmaksi huomasin yritykseni auttaa tätä pariskuntaa.
Ensimmäisen paketin maltoin neuvoa vielä melkopitkälti asioita ohjeistaen, kun illan toista pakettia ruvettiin vääntämään se meni enemmän demostraatioksi missä minä paketoin ja toinen seuraa vierestä. Minulla vain ei oikein sovi sellainen vierestä ohjaaminen ilman että itse teen samalla koska tuntuu pahalta ruveta toista pysäyttämään ohjatakseni tarkemmin erisuuntaa sidontaa kun en preferoi että sitominen on kovin millilleen tietyllä tavalla menevää vaan tärkeintä on sidonnan toimivuus. Siksi pitäisi aina olla itsellä paketti mistä selitän ja hidastan samalla kun teen. Oli omituista huomata miten iso ongelmalla itselle oli se etten ole nyt säännöllisesti ehtinyt sidostelemaan tai pidemmän kaavan mukaan, olisi varmaan voinut sidostella jos uhria olisi ollut vaikka koko illan/yön.
Ongelmista huolimatta oli sinänsä antoisa miitti, oli hauskaa sidoksia noinkin paljon ja ennakkoon suunnittelemattomia paketteja ja toisaalta vähän herätellä ja käydä keskustelua miksi sitoo, millä sävyllä jne. Sai hieman keskustelua siitä millaisia sävyjä voi ihan sillä miten itse sitomista tekee välittyä. Tuli myös tutustuttua vähän paremmin tähän pariskuntaankin jotka vaikuttavat oikein mukavilta ja fiksuilta, ja joissain asioissa hieman samaan sävyyn ajattelevilta mikä oli taas vaihteeksi positiivinen yllätys kun aina välistä tuntuu että samaan tapaan miten itse BDSM suhtautuu melko harva.
Tuon porukan kanssa suurin haaste keskustelun herättelemisen suhteen on se että porukasta suuri osa on melko alkutaipaleella vielä uppoutumistaan BDSM mailmaan joten ei vielä ole muodostunut ehkä yhtä selkeitä näkemyksiä asioista kuin itselleni ja toisaalta vielä pieni sellainen arkuus juuri samasta syystä. Sinänsä positiivista vaihtelua nähdä se porukan innostuneisuus aihepiiristä kun aina välistä tuntuu että osa BDSM harjoittajista on jumittunut siihen ja muodostunut pakkopullaa joka vastaa launtaisin saunan ja lotonjälkeen panemista, kiinnosti oikeasti tai ei.
Itsellä kiinnostus BDSM kuten kaikkea kohtaa menee jonkinlaisissa kausissa, välistä on hiljaisempaa kun on stressiä ja kiirettä, mikä oman pienen kitkansa aiheuttaa kun elää käytännössä 24/7 suhteessa. Onneksi olen itsekkin oppinut katkaisemaan sen stressikierteen paremmin ja toisaalta I ymmärtämään että jos meillä on 1kk hiljaisempi jakso niin ei se loputtomiin jatku ja ei tarvitse alkaa stressata suhteen tuhosta ja muuttumisesta normaaliksi parisuhteeksi.
Toivottavasti nyt tätäkin blogia ehtii ja jaksaa paremmin kirjoitella. Huomaa kyllä että ihmisten kanssa ihan kasvokkain tapaaminen ja aihepiiristä puhuminen virkistää itseä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)